En kuitenkaan valita, päinvastoin! On mahtavaa, kun saa oppia uutta ja tutustua uusiin ihmisiin. Aloitin syyskuun alussa opinnot Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Tavoitteenani on valmistua vuoden 2017 jouluna yhteisöpedagogiksi.
Tässä kohtaa moni varmasti miettii, että mikä se sellainen
oikein on? Tutkintonimike on uusi, eikä se sellaisenaan sano monellekaan mitään.
Se onkin itse asiassa yksi opintojen parhaista puolista. Voin muokata
tutkinnosta sellaisen, että se tukee parhaiten omia tavoitteitani. Suppeasti sanoen opiskelen pedagogiikkaa sekä yhteiskunnallista ja yhteisöllistä osaamista.
Yhteisöpedagogina voisin työskennellä tulevaisuudessa
vaikkapa koulukuraattorina, lastensuojelutehtävissä, työvalmentajana,
monenlaisissa koulutustehtävissä tai järjestösektorilla. Tutkinto on
muodollisesti pätevä pohjakoulutusvaatimus myös vaikkapa viestintäpäällikön
tehtäviin, jotka monesti sisältävät vähintäänkin yrityksen tai yhteisön
sisäisenä kouluttajana toimimista.
Tällä hetkellä en kuitenkaan ole vaihtamassa alaa. Tykkään
kovasti nykyisestä työstäni. Olin kuitenkin miettinyt jo tovin, että haluaisin
opiskella jotakin aivan uutta ja sellaista, josta olisi hyötyä myös nykyisessä
työssäni. Eikä tässä sitä paitsi tiedä,
mitä oikeasti päätyy tekemään joskus tulevaisuudessa. Eläkeikään on vielä monta
kymmentä vuotta.
Kouluni sijaitsee tunnin ajomatkan päässä, Nurmijärvellä. Olen
monimuoto-opiskelija, joten vietän Kiljavan opistolla keskimäärin kolme päivää
kuukaudessa, muut opinnot suoritan etänä. Tällä hetkellä työn alla ovat ruotsin
ja nuorisopolitiikan kurssit. Ruotsin opettajamme on todella hyvä ja hänen
tunneillaan muistin, kuinka paljon pidänkään kielten opiskelusta. Det är jätteroligt!
Varmasti tulee vielä hetkiä, jolloin olen muutaman harmaan
hiuksen rikkaampi, mutta tällä hetkellä en niitä vielä murehdi. Minä ja kouluni
olemme vielä kuherruskuukaudella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti