Juttelin alpakoita hoitaneen Suvin kanssa pitkän tovin ja
hän kertoi Marolan kotieläinpihalla kesän viettäneiden kaverusten lähtevän Karisma-visiitin jälkeen talveksi Sysmään. Lampaan
tavoin villaa tuottavat alpakat olivat eri rotuisia ja luonteeltaankin kuulemma
aivan erilaisia. Toinen huusi ja kiljui keväällä keritsimisen yhteydessä kuin
kaulaa olisi leikattu ja murjotti sen jälkeen vaikka kuinka pitkään. Toinen
pitkäkaula ei ollut keritsimisestä millään, vaan vaikutti pikemminkin
tyytyväiseltä päästessään turkistaan eroon.
Molemmat alpakat rakastavat omaa peilikuvaansa ja siksi ne
oli sijoitettu Sinuhen kahvilan edustalle, jossa ne peilailivat itseään ikkunan
kautta. Voi mahtavuutta!
Karisman sisällä vastaan käveli vaikka minkälaista hännän
heiluttajaa. Keppihevosradalla oli jatkuvasti kävijöitä ja agilitynäytöksiin
kerääntyi runsaasti katselijoita. Kaiken kaikkiaan pidin tapahtumaa valtavan
mukavana ja leppoisana, ja sitä se näytti olevan muidenkin mielestä.
Pyörähdin tapahtuman aikana yös Mustissa ja Mirrissä etsimässä meidän Ellille uusia juoksuaikavaippahousuja (olipa pitkä sana!),
mutta en ostanut vielä mitään. Jos joku tietää pöksyt, jotka pysyvät
hännättömällä ranskanbulldogilla tukevasti jalassa, niin saa ehdottaa! Parit erilaiset
housut on jo kokeiltu ja niistä kumpainenkaan ei pysy jalassa. Lasten alus- ja
uimahousujakin on testattu samalla lopputuloksella: ennen pitkää Elli onnistuu
keplottelemaan housut jalastaan ja tepsuttaa tyytyväisenä veritippavana
perässään ympäri taloa.
Nyt tavoitteena on siis hankkia uudet ja sopivat housut
parin viikon juoksun ajaksi. Eiköhän sellaiset vielä jostain löydy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti